5

Hei, ja anteeksi.

Postaustauko on venynyt taas hävyttömän pitkäksi, olen kehitellyt muuta puuhaa kuten siivoilua ja sukulaisten luona ravaamista, alkoihan nyt kauan odotettu hiihtoloma. Loma, jonka piti olla minulle kunnon sporttiponnistus, ruokavalioon tutustuminen ja sen korjaaminen. Loma, jonka täytyi muuttaa elämänsuuntani.

Hyvät lukijani (tai eihän minulla lukijoita ole, mutta ehkä joku jonkin kuuluisan fitness-lehden toimittaja löytää blogini ja kun killun Suomen seksikkäimpien listalla tahtoo tehdä muutoksestani haastattelun. En muuten lue fitness-lehtiä, niistä tulee paha mieli.) olen luusereista luuserein. Sain sentään käsivarteni kipeiksi lauantaina, kun raahasin valtavia huonekaluja tätini asunnosta pihalle. Jos mulla olisi edes hippunen itsekuria, saattaisin jopa onnistua.

Makeakoukku on niin kuin huumekoukku. Siitä ei pääse irti ilman tahdonvoimaa, jota minä tunnetusti välttelen. Tänään keitän aamupalaksi luomukaurapuuroa, en pistä sokeria enkä voita mutta ehkä vähän mustikoita. Eilen tajusin, ettei se "No ei se tämä jäätelö vielä haittaa". Haittaapas! Siiitäkin tulee ylimääräisiä kaloreita ja niitä on nyt vältettävä. Ja eikä se "Menen nyt autolla tuohon lähi-Siwaan, ei se kävely kuitenkaan mitään vaikuta." Vaikuttaahan se! Siinä palaa kaloreita, vaikkakin vähän, mutta palaa silti. Deal with it, mä joko onnistun tai vajoan häpeään.

Se minun julkinen ruokapäiväkirjani on niin häpeällistä luettavaa ja lista on niin valtavan pitkä, etten nyt tällä hetkellä ala kirjaamaan sitä tuohon alas. Editoin illalla varmaankin tämän tekstin, ja lisään kolmen päivän ruokaseurannat tänne. Ihan kuten lupasin.

Voin kuitenkin paljastaa, että kolmen päivän kalorimääräni on hurjat 8500 kcal. Huhhuh.