20

Voi jeesus.

Back to reality. 

Mä oon viimeisimmät viikot elänyt jossain helvetin haavemaailmassa, josta mä sit eilen havahduin kun Baywatch-typykän sijaan peilistä tuijotti takaisin sinivalaan poikasen näköinen seksikäs ilmestys.

9 days left ja mä oon lihonu 4 kg siitä, kun aloitin. Mä en voi itselleni mitään mut mua huvittaa tää tilanne niin valtavasti et en voi muuta ku nauraa enää.

Mutta totta puhuen, koska olen niin armollinen itselleni ajattelin nyt ottaa kuulan kauniiseen käteeni ja siirtää tavoitetta 30 päivällä. Eli 39 days left. Tämän edesottamuksen myötä olen oppinut, että musta ei ainakaan oo tiukkaan itsekuriin vaan mun täytyy hyväksyy myös lipsahdukset. Jospa sitä kautta sitten jotenkin opettelisin antamaan itselleni joissain määrin anteeksi ne lipsahdukset, joita tulee nyt ainakin se kymmenen päivässä. Ihan ku oisin raskaana, ne mieliteot on niin tajuttoman voimakkaita et tunteet menee edellä ja järki tulee kaaaukana perässä.

Kahdeksan minuuttia aikaa tappotreenin alkuun, ja ajattelin kirjoittaa tämän hetken tunteet melkein kuolleeseen ja kuopattuun blogiini. Musta on helvetin hankala koittaa aloittaa mitään kuureja, kun lähipiiri vetää mässyä, röökiä ja roskaruokaa rööriin niin nopeeta tahtia et sitä vois sanoa jo taikuudeks. Ja tällä en tarkoita pelkästään asuinkumppania vaan myös perhettä, ystäviä ja sukulaisia. Mä en tunne meidän suvusta yhtäkään jumppakärpästä. Ehkä nää tavat, jotka on lapsena opittu on tosi vaikee kitkee pois ja se vie aikaa joten olen itselleni edelleen armollinen. Tietty armollisuudellekin on vedettävä joskus joku raja. :D

Minkä olette kokeneet hyväksi sivuksi laskea kulutettu energia/syödyt kalorit?